Fi:Normit ja käytännöt
Yhteisesti sovittujen kartan kohteille annettavien arvojen (tagien) lisäksi kartan piirtämisessä tulee noudattaa tiettyjä käytäntöjä tietojen käyttökelpoisuuden varmistamiseksi. Nämä käytännöt on pyritty selventämään tällä sivulla.
Pikaohjeet
- Piirrä asiat kuten ne maastossa ovat, äläkä niin että kohteet näyttäisivät kartalla haluamaltasi. Karttoja piirtäviä ohjelmia parannellaan jatkuvasti ja oikeat tiedot voidaan piirtää myöhemmin oikein, väärät tiedot ovat hyödyttömiä.
- Jos piirtämäsi tiet risteävät, varmista että risteyksessä niillä on yhteinen piste. Esimerkiksi reititysohjelmat tarvitsevat tämän tiedon, jotta voivat olla varmoja mahdollisuudesta kääntyä tieltä toiselle linjojen risteyskohdassa. (Vastaavasti tunneleilla ja silloilla sekä nämä ylittävillä/alittavilla teillä ei ole yhteistä pistettä).
- Jos tie on suora luonnossa, sen tulisi olla suora kartalla. JOSM-editorissa on työkalu valittujen pisteiden asettamiseksi suoralle linjalle.
Kohteiden nimet
Katujen nimet
- Kirjoita aina nimi lyhentämättömänä ja siinä muodossa kuin sen katukylteistä luit.
- Muista myös ruotsinkieliset nimet (name:sv=xyz)
- Toivottavaa olisi että jokaiselle nimetylle kadulle merkattaisiin nimi, mutta jos et tiedä nimeä piirrä tie silti. Joku muu lisännee nimen myöhemmin. Voit merkata tällaisen tien esimerkiksi tagilla fixme=Nimi tuntematon, jotta karttaa tarkistavat käyttäjät löytävät tarkistuskohteet helpommin.
- Kohteiden nimi ei ole esim. name=polku polulle, name=metsäautotie metsäautotielle tai name=purettavia rakennuksia ränsistyneille taloille - kohdetta kuvaavat tagit, kuten highway=track kertovat jo mikä kohde on.
Piirtokäytännöt
Risteykset
| Esimerkki | |
|---|---|
| Jokaista risteystä kohden tulisi olla piste risteyksen kohdalla ja pisteen tulee kuulua kumpaankin risteävistä teistä. Jos risteyksessä on mahdollista kulkea tieltä toiselle, on väärin piirtää toisen tien piste hieman risteävästä tiestä sivuun - tämä voi näyttää kartalla oikealta, mutta loogisesti ja esimerkiksi reititysohjelmien kannalta risteävien teiden yhteys puuttuu. |   |
Tiet
| Kohde | Esimerkki | |||
|---|---|---|---|---|
| Kaksiajorataiset tiet tulisi piirtää kahtena vierekkäin kulkevana tienä. Erityisesti jos kääntyminen tien yli on estetty, tulisi ajoradat piirtää erillisinä ja lisätä ajoradat yhdistäviä teitä vain sallittuihin ja mahdollisiin kääntymiskohtiin.
Tarvittaessa eli yleensä kumpikin näistä teistä merkataan yksisuuntaiseksi ja varmistetaan että kummankin tien suunta on ajoradan liikennöintisuunnan mukainen. On suositeltavaa asettaa kummankin suunnan teiden pisteet pareittain, kuten viereisissä kuvissa esitetään: Jos mahdollista, piirrä ajoradat keskilinjojensa kohdalle. Muoto on kuitenkin ensisijainen, ts. ramppia varten alkava lyhyt lisäkaista ei yleensä oikeuta kiemuraa tien linjaan. Ajoratojen välimatkan kasvattaminen todellisesta, piirretyn kartan parantamiseksi, on väärin. Jos käytät editoria jolla pisteiden välinen etäisyys on helppo mitata, katso että ajoratojen välimatka on todellista luokkaa (kaistat 3,5-4 metriä/kaista, erotusalue 1 m pelkkä kaide - 3 metriä pusikko - 20-30 metriä moottoritien keskinurmikko). |
||||
Kiertoliittymät ja liikenneympyrät
Katso sivua kartan ominaisuudet kohdasta junction:roundabout.
Sillat ja tunnelit
| Feature | Example |
|---|---|
| Jotta ohjelmistot voisivat käsitellä siltoja oikein syöttämiesi tietojen pohjalta, tulee sillat merkata. Tie katkaistaan sillan alku- ja loppupisteistä, joten tiestä tulee kolme peräkkäin olevaa tietä (way), jotka ovat yhteydessä sillan alku- ja loppupisteiden avulla. Sillan osuudelle lisätään tagit bridge=yes ja layer=1. Layer-tagi kertoo sillalla olevan tien olevan "tasoa ylempänä" kuin alitseen kulkevat tiet. Täten on tarkistettava sillan ali kulkevan tien mahdollinen layer-tagi ja asetettavan sillan layer-tagin arvoksi vastaavasti alittavaa tietä suurempi arvo. Jos sillan ali menee useampi tie, sillan layer-arvoksi tulee (suurin alittavan tien layer-arvo + 1). Tie ilman layer-arvoa on "tasolla" nolla.
Jos heti sillan jälkeen on risteys, tulee silta päättää hieman ennen risteystä ja piirtää lyhyt tie ilman bridge=yes -tagia. Kaksiajorataisen tien muodostavat molemmat tiet katkaistaan vierekkäisistä pisteistä ja merkataan kumpikin ajorata sillaksi ylläolevien ohjeiden mukaisesti. Toistaiseksi kartalle piirretään jokainen silta erikseen, joten sillan päissä voi esiintyä "roskia" kaiteita kuvaavien merkkien päätylevennyksistä, mutta nämä toivottavasti poistuvat aikanaan. On myös ehdotus relaatioiden käytöstä yhdistämään samalla sillalla kulkevia teitä/ajoratoja: Relations/Proposed/Bridges and Tunnels Sillan alku- ja loppupisteet pyritään yleensä sijoittamaan siihen pisteeseen, jossa sillan alle on mahdollista mennä tai jossa yhteys sillalta alas tiestä sivulle päin on estetty esim. kaiteella. Tunneleita koskevat aivan samat ohjeet, vain layer -tagin arvo vaihtuu yhdestä miinus yhdeksi ja bridge-tagin sijaan käytetään tagia tunnel=yes. Pidempien väylien, esimerkiksi moottoriteiden alittavien pikkuteiden osalta on sallittua katkaista alittava tie ja merkitä se tunneliksi, vaikka näennäisesti moottoritie kulkee sillalla eikä alittava tie tunnelissa. Kuitenkin ainakin pariakymmentä metriä pidemmät sillat tulisi merkata totuudenmukaisesti silloiksi. |
|
Tarkkuus
Vaikka tavoite olisi metrintarkka kuvaus teiden ja muiden kohteiden muodoista, kuluttajalaitteilla joudumme hieman tinkimään siitä. GPS-paikantimen antamat koordinaatit ovat usein 1-10 metrin tarkkuudella oikeita (korkeiden kivitalojen välissä ja muissa "vaikeissa paikoissa" 1-40m). Huomioi kuitenkin että kapeatkin tiet ovat useiden metrien levyisiä ja GPS-vastaanotin on harvoin, jos koskaan, keskellä tietä ja jäljen kerännyt ajoneuvo tai jalankulkija on todennäköisesti liikkunut mutkissa kaistansa reunojen välillä loiventaakseen käännöksiään.
Yhtä tärkeää, kuin sentin päälle tarkka sijoitus, on kartan piirtämisessä mittasuhteiden säilyttäminen. Pikaohjeissa tämä oli tiivistetty mainintaan "suorat tiet piirretään suorina teinä", mutta muiksi seurauksiksi voidaan johtaa:
Risteysten muodot
Jos vastakkaisten teiden keskiviivat tulevat risteävälle tielle muutamaa metriä enemmän toisistaan sivuun, tulisi tiet piirtää kartallakin vastaavasti. Tällä on merkitystä paitsi karttojen piirtämisessä, myös reititysohjelmissa; on parempi jos reittiohjeeseen saadaan esimerkiksi "käänny oikealle ja 10 metrin jälkeen vasemmalle" eikä kuljettajaa hämmentävästi "jatka suoraan".
Ympyrät
Ainakin JOSM ja Potlatch 2 -muokkausohjelmissa on työkalu valittujen pisteiden asettelemiseksi ympyrän kaarelle. Pisteiden määrä tulee suhteuttaa ympyrän kokoon. Neljän pisteen ympyrä on varsin karkea esitys, mutta yli 10-12 pisteen ympyrä sietää olla halkaisijaltaan varsin suuri jotta ylimääräiset pisteet toisivat lisäarvoa.
Mutkittelevat tiet
Loiva mutka on monta lyhyttä suoraa ja vain harvaan mutkaan riittää yksi piste (mutta näitäkin on). Älä kuitenkaan muuta GPS-jälkeäsi suoraan tieksi, vaan käytä niin vähän pisteitä kuin on tarpeen muodon realistiseksi kuvaamiseksi ja suhteuta määrä myös tien leveyteen. Tarkempia muotoja on visioitu käytettävän esimerkiksi reititysohjelmissa ennustetun nopeuden laskemiseen - jyrkimmissä mutkissa ei voi ajaa rajoitusnopeutta.
Myös ympärillä olevien karttakohteiden määrä ja sijainti vaikuttaa tarvittavaan tarkkuuteen: todellisuuden vastaisesti risteäviä tai päällekkäisiä kohteita ei saisi olla mutta erämaamaantiellä 30 metrin poikkeama mutkassa todellisesta tielinjasta on vaaratonta.
| Ei näin
Liian vähillä pisteillä piirretty maalaistie (tien pituus n. 10 kilometriä) sekä pohjana olleet GPS-jäljet. Kartan käyttäjä ei saa mutkista oikein mitään tietoa. Kartan aluetta paranteleva käyttäjä todennäköisesti poistaisi tien kokonaan ja piirtäisi tien kokonaan uudestaan jälkiä tarkemmin seuraillen. |
|
| Parempi tapa
Sama tie kuin edellisessä kuvassa mutta paremmin piirrettynä. Kartta antaa käyttäjälleen tarkemman käsityksen tien mutkista ja muodosta. Tässä esitettyä suurempi määrä pisteitä alkaisi jo olla liioittelua, erityisesti jos tie olisi selvästi esimerkin pituutta lyhyempi eikä risteäviä teitä varten tarvita lisää pisteitä suorille. |
|
Alueiden piirtäminen
Alueita kuvaavien kohteiden piirtämiselle on kaksi vaatimusta:
- Suljettu viiva: Jokaisen aluetta kuvaavan tien/wayn tulee päättyä alkupisteensä. Sulkematon tie jolla on aluetta kuvaava tagi on virheellinen.
- Itsenäinen viiva: vaikka vaikkapa puiston ympärille olisi jo piirretty viiva, et voi lisätä leisure=park -tagia tähän viivaan vaan piirrät puistoa kuvaavan viivan (way, joskus myös suomeksi tie), joka kulkee puiston nurkissa olevien, teille kuuluvien pisteiden kautta, ellet ole määrittänyt puiston reunan etäisyyttä näiden ympäröivien teiden keskiviivoista. Ainakin JOSM-editorissa on saatavilla mittaustyökalu, jonka avulla voit sijoittaa puiston nurkan haluamasi metrimäärän päähän toisesta kartan kohteesta.
Jälkimmäinen vaatimus johtaa JOSM-editorin Validator -tarkistinta käytettäessä huomautukseen "overlapping ways" ("päällekkäiset tiet"), joka nykyisillä ohjeilla ohitetaan alueita piirrettäessä. Koska päällekkäiset teitä ja muita viivakohteita kuvaavat tiet ovat virhe, käyttäjälle huomautetaan päällekkäisistä teistä jotta hän olisi varma lähettämänsä piirroksen oikeellisuudesta. Kuitenkaan ei ole oikein piirtää useampaa täysin identtistä aluetta (samojen pisteiden kautta samassa järjestyksessä) vaan näiden tagit esitetään samassa alue-elementissä.
(Validatorin varoitus tulee huomioida silloin, jos se koskee muita kuin alue-elementtejä; päällekkäiset tiet ovat virhe).
Ilmakuvat vs. GPS-lokit
Jos alueelta on ilmakuvia ja GPS-lokeja eivätkä GPS-jäljet poukkoile kohtuuttomasti, tulee niitä pitää tarkempina; ilmakuvat joudutaan käsittelemään, venyttämään ja yhdistämään useammasta jotta ne saadaan kartanpiirto-ohjelman taustaksi ja tässä syntyy paikoin 30, jopa 50 metrin heittoja todellisuuteen. Potlatch-editorissa on nykyään mahdollisuus kohdistaa taustakuva uudelleen: pitämällä välilyöntiä painettuna voit raahata ilmakuvan siten, että näytölle ottamasi GPS-jälki osuu kuvassa näkyvälle tielle. Kohdistuksen voit joutua tekemään uudelleen jopa yhtä aikaa selaimen ruudulla näkyvällä kartan osalla.
Teiden piirtäminen yksin ilmakuvista
Jos alueelta ei ole GPS-lokeja, mutta ilmakuvista erottaa tiet selkeästi, voit piirtää tiet pelkän ilmakuvan perusteella. Merkkaa tällöin kuitenkin teille lähde, käyttämällä esim. tagia source=yahoo, source=openaerialmap tai vaikkapa yhdistelmää source=image + source_ref=yahoo. Näin muut käyttäjät voivat myöhemmin käydä mittaamassa kyseisen tien sijainnin tarkemmin.
Talojen piirtäminen
Tietyillä alueilla on Bingin ilmakuvista nähtävissä rakennusten ulkomuoto ja taloja onkin erityisesti Helsingissä piirretty jo paljon. On suotavaa kohdistaa ympäröivät, riittävillä gps-jäljillä sijoitetut tiet ilmakuvaan ennen piirtoa.
Jos mahdollista, piirrettyjen talojen tarkkuutta voi parantaa seuraavilla keinoilla:
- Käytä linjallekohdistustyökalua ("Align nodes in a line") jos yhden tai useamman talon eri seinät ovat samalla linjalla.
- Tarkista editorilla jossa on mittaustyökalu (esim. JOSM), että piirtämiesi seinien etäisyys ainakin viereisen tien keskiviivasta on realistinen. Seuraavia mittakaavoja voi käyttää apuna etäisyyttä arvioidessa:
- Yleisimmin yhden ajokaistan leveys on 2,5 - 3 metriä, maanteillä 4 (kuorma-autojen ja bussien tavanomainen leveys on 2,5-2,6 metriä)
- Nykyaikana rakennettu keskustamainen jalkakäytävä on vähintään 2 metriä leveä, usein 3-4 metriä ja erillinen kevyen liikenteen väylä 3-5 metriä leveä.
- Pysäköintiruudut voi arvioida kahden metrin levyisiksi
- JOSMissa on nykyään "suorakulmaista muoto" -työkalu, jolla saa pakotettua polun kaikki nurkat suoriksi kulmiksi, jollaisia useat talot ovat. Pitämällä Ctrl+Shift -näppäimiä pohjassa voit hiirellä raahaamalla pyörittää talon oikeaan asentoon ja uusimpien versioiden luo alueita/extrude-työkalulla on helppo tehdä suorakulmaisia "siipiä" ja "koloja".
- Harva kerrostalo on 15 metriä paksumpi. Yleinen vaihteluväli lienee 8-15 metriä. Voit arvioida arpomalla esim. "kuinka monta Mondeota/Avensista/muuta vajaan 5 metrin autoa päätyyn mahtuisi" ja saat useimpiin tarkoituksiin riittävän tarkan arvion.
Umpinaiset sisäpihat voi mallintaa multipolygon-relaationa.
Avoimet kysymykset
Seuraavista asioista ei tiettävästi ole yhteisiä ohjeita, vaan käytännöt ovat kunkin kartoittajan täysin omia valintoja joita käyttäjien sopii omalta kohdaltaan pohtia ja omissa muokkauksissaan käsitellä johdonmukaisesti.
- Liikenteenjakajat; piirtääkö jokainen vai vain jonkin pituuden ylittävät. Katso keskustelu: Talk:Fi:Normit ja käytännöt
Päiväykset
- Suositus on ISO 8601 -standardin mukainen muoto, VVVV-KK-PP, jossa V merkkaa vuoden numeroita, K kuukauden numeroita ja P päivän numeroita.